Heinäkuussa hankkeessa seurattiin koeruuduilla esiintyviä hyönteisiä, tuodaksemme myös monimuotoisuutta käsitteleviä näkökulmia sekaviljelyyn. Hyönteisseurannan ohella hankkeessa tehtiin säännöllisesti kasvien kasvua ja maaperän tilaa havainnoillistavia mittauksia, joiden avulla sekaviljelyn vaikutuksia viljelykasvien kehityksen, sekä maaperän olosuhteiden kannalta voidaan määrittää.
Elokuussa kasvien kehityksen havainnointi oli ensisijaista, jotta koeruuduilta kerättävät kasvinäytteet kuvastaisivat viljelykasvien tärkeimpiä kehitysvaiheita. Kasvinäytteet käsiteltiin huolellisesti yliopiston tiloissa, jotta biomassan kertyminen eri kasvinosiin saatiin tarkasti määritettyä, sekä tärkeimpien kasviravinteiden pitoisuudet eri viljelykasveissa, että eri koeruuduilla mitattua.
Myös sadonkorjuu ajoittui elokuun loppuun (26.8.2022), tarkalleen 99 päivää kylvöstä.
Kuva 1. Koeruutujen väliset erot kasvustojen korkeudessa ja viljelykasvien kehityksessä olivat vielä heinäkuun alussa kohtuullisen vaatimattomat (6.7.2022).
Kuva 2. Näkymä koekentästä vastakkaisesta suunnasta (6.7.2022).
Kuva 3. Maaperän kasvihuonekaasu - mittaukset, sekä maanäytteiden keruu koeruuduilta on oleellinen osa sekaviljelyyn liittyvää tutkimusta, jolla pyritään selvittämään sekaviljelyn ja yksilajisten ruutujen eroja maaperästä vapautuvien kasvihuonekaasujen määrässä, sekä laadussa pitkin kasvukautta (11.7.2022).
Kuva 4. Heinäkuun lopussa koeruutujen väliset erot ovat ilmiselvät, mutta kasvukauden aikaiset erot eivät vielä itsessään anna tarkkaa kuvaa sekaviljelyn mahdollisista kestävyysvaikutuksista, tai näiden pitkäikäisyydestä (28.7.2022).
Kuva 5. Hankkeessa tutkitaan myös kaksilajisten seosten vaikutuksia, kuvassa herne-kitupellava - ruutu (28.7.2022).
Kuva 6. Maaperäantureiden, sekä sademittarin lukemien tallennusta ja toiminnan seurantaa. Antureiden tuottama data mahdollistaa maaperän olosuhteiden tarkan seurannan kahdessa eri syvyydessä, lämpötilan ja kosteuden osalta (1.8.2022).
Kuva 7. Viljelykasvien tuleentumisessa on huomattavia eroja yksi-, kaksi- ja kolmilajisten ruutujen välillä. Erot eivät kuitenkaan ole kautta linjan samanlaisia, joten kyseessä on useamman tekijän vaikutus, joka tuo hankkeeseen mielenkiintoista näkökulmaa sekaviljelyn kannattavuudesta (8.8.2022).
Kuva 8. Näkymä koekentästä elokuun alussa (8.8.2022).
Kuva 9. Kasvukauden viimeisiä lehtialaindeksi - mittauksia. Lehtialan lisäksi myös viljelykasvien lehtivihreä - pitoisuutta seurataan säännöllisesti (16.8.2022).
Kuva 10. Koekentältä kerätyistä maanäytteistä määritetään kokonaistyppi - pitoisuus, sekä nitraatin ja ammoniumtypen osuudet, ja näiden väliset erot yksi-, kaksi-, ja kolmilajisten ruutujen välillä. Kuvassa maanäytteiden esikäsittelyä (25.8.2022)
Kuva 11. Kasvukauden viimeisten kasvinäytteiden keruuta ennen sadonkorjuuta (26.8.2022).
Kuva 12. Puinti luonnistuu yliopiston koeruutupuimurilla, joka on suunniteltu tutkimuskäyttöön (26.8.2022).
Kommentit
Lähetä kommentti