Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (VI)

Tänä vuonna sadonkorjuupäiväksi osoittautui 06.09.2023. Kitupellava oli tuuleentunut, jo vajaan noin viikon aiemmin. Huolenaiheena oli poksahtaako kitupellavan siemenet ulos liduista ennen aikojaan. Tätä huolta ei vähentänyt sateet, jotka edesauttavat litujen aukeamista. Kitupellavan siemenet pysyivät kuitenkin liduissa sadonkorjuuseen asti. Itse sadonkorjuu kauran näkökulmasta olisi voinut olla vielä muutaman päivän myöhemmin, sillä muutamia vihreitä tähkiä vielä löytyi. Herneet alkoivat olla valmiina, mutta sateet altistivat myös herneiden putoamista. 

Lopputulos oli kohtalaisen hyvä, sillä kitupellavan siemenet ja herneet olivat vielä liduissa ja paloissaan. Tämä osoittaa seoskasvustoiden haasteita, etenkin kitupellavan suhteen. Toisaalta myös niiden toimivuudesta sillä niin, kuin edellisvuonakin myös tänä vuonna sato saatiin korjattua onnistuneesti.  

Kuva 1. Kenttäkokeisiin suunniteltua puimuria säädetään seosviljelmille sopiviin asetuksiin. (06.09.2023)



Kuva 2. Seosviljelmät alkoivat elokuun alussa näyttämään hyvinkin tiiviskasvuisilta ja pinta-alatehokkailta. (10.08.2023)




Kuva 3. Mineraalityppiuutoksia otetaan pitkin kesää maanäytteistä. Tässä kuvassa typpi on liuotettu suolanesteeseen ja menee vielä suodattimen läpi irtolian poistamiseksi. (02.09.2023)




 Kuva 4. Kukintojen aikana kerätyllä viimeisellä hyönteiskeruu kerralla, sammakko oli pudonnut hyönteispurkkiin. (10.08.2023)




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun 2022

Kuva
Tutkimme sekaviljelyn vaikutuksia luonnonmukaisen kasvintuotannon ilmastokestävyyteen ja viljelyvarmuuteen vastikään perustetussa kenttäkokeessamme. Sekaviljely voi parhaimmillaan tuottaa lajien välisiä hyötyjä, parantaen sadon laatua ja maaperän rakennetta. Monilajinen kasvusto kykenee hyödyntämään säteilyä yksilajisia kasvustoja tehokkaammin, edistäen myös ravinteiden kiertoa ja vedenkäytön tehokkuutta. Ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta sekaviljely voi edesauttaa maaperän kykyä sitoa hiiltä, sekä vähentää maaperän prosesseista vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää.  Helsingin yliopisto selvittää kolmilajisten viljelyseosten etuja suhteessa kaksi- ja yksilajisiin viljelmiin. Kenttäkokeemme sijaitsee hyvinkääläisen luomuviljelijän tilalla ja kokeen lajiseokset on suunniteltu yhteistyössä viljelijän kanssa.  Kolmilajiset seokset sisältävät kauran, herneen ja kitupellavan, kahdessa erilaisessa suhteessa.  Kaksi- ja yksilajiset alat koostuvat samoista viljelykasveista.    Tutkimustyö on o
Lue lisää

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (III)

Kuva
Heinäkuussa hankkeessa seurattiin koeruuduilla esiintyviä hyönteisiä, tuodaksemme myös monimuotoisuutta käsitteleviä näkökulmia sekaviljelyyn. Hyönteisseurannan ohella hankkeessa tehtiin säännöllisesti kasvien kasvua ja maaperän tilaa havainnoillistavia mittauksia, joiden avulla sekaviljelyn vaikutuksia viljelykasvien kehityksen, sekä maaperän olosuhteiden kannalta voidaan määrittää.  Elokuussa kasvien kehityksen havainnointi oli ensisijaista, jotta koeruuduilta kerättävät kasvinäytteet kuvastaisivat viljelykasvien tärkeimpiä kehitysvaiheita. Kasvinäytteet käsiteltiin huolellisesti yliopiston tiloissa, jotta biomassan kertyminen eri kasvinosiin saatiin tarkasti määritettyä, sekä tärkeimpien kasviravinteiden pitoisuudet eri viljelykasveissa, että eri koeruuduilla mitattua.  Myös sadonkorjuu ajoittui elokuun loppuun (26.8.2022), tarkalleen 99 päivää kylvöstä.  Kuva 1. Koeruutujen väliset erot kasvustojen korkeudessa ja viljelykasvien kehityksessä olivat vielä heinäkuun alussa kohtuullise
Lue lisää

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (IV) 2023

Kuva
¨   Diversilience- ja LuoVaMix-hankkeet ovat lähteneet taas käyntiin tänä vuonna. Kylvö alkoi suotuisien sääolosuhteiden ansiosta tismalleen samana päivänä, kuin edellisenä vuona eli 19.05.2023. Tämän vuoden kasvit ovat edelleen kaura, kitupellava ja palkokasvina herne. Nähtäväksi jää, onko myös sadonkorjuun ajankohta sama, kuin edellisvuona.  Koeruutujen paikkaa täytyi tänä vuonna siirtää tulevien Hyvinkään ohikulkevien uusien junareittien tieltä. Tämän vuoksi kylvön jälkeisten mineraalityppi näytteiden lisäksi on täytynyt ottaa myös viljavuusnäyte maaperästä. Niiden tuloksista tiedetään maaperän lähtötilanne, jotta voimme tietää maaperään tulleista muutoksista kokeiden aikana. Myös tieto millaisessa maaperässä kasvit kasvavat on tärkeä tietää.  Nykyinen koeruutu mitoitettiin tarkasti kiintopisteitä hyödyntäen viereisen pellon koillispäätyyn aivan  Knehtilän luomutila kahvilan viereen, jossa vieraillessa voi mahdollisesti samalla katsella koeruuduilla tehtäviä näytteiden ottoja.  Kuva
Lue lisää