Diversilience

Heinäkuussa hankkeessa seurattiin koeruuduilla esiintyviä hyönteisiä, tuodaksemme myös monimuotoisuutta käsitteleviä näkökulmia sekaviljelyyn. Hyönteisseurannan ohella hankkeessa tehtiin säännöllisesti kasvien kasvua ja maaperän tilaa havainnoillistavia mittauksia, joiden avulla sekaviljelyn vaikutuksia viljelykasvien kehityksen, sekä maaperän olosuhteiden kannalta voidaan määrittää.  Elokuussa kasvien kehityksen havainnointi oli ensisijaista, jotta koeruuduilta kerättävät kasvinäytteet kuvastaisivat viljelykasvien tärkeimpiä kehitysvaiheita. Kasvinäytteet käsiteltiin huolellisesti yliopiston tiloissa, jotta biomassan kertyminen eri kasvinosiin saatiin tarkasti määritettyä, sekä tärkeimpien kasviravinteiden pitoisuudet eri viljelykasveissa, että eri koeruuduilla mitattua.  Myös sadonkorjuu ajoittui elokuun loppuun (26.8.2022), tarkalleen 99 päivää kylvöstä.  Kuva 1. Koeruutujen väliset erot kasvustojen korkeudessa ja viljelykasvien kehityksessä olivat vielä heinäkuun alus...

Kesäkuu on sujunut hankkeen kannalta erinomaisesti, sillä sää on suosinut viljelykasvien lisäksi myös näytteenottoa.  Maaperän kosteutta ja lämpötilaa seuraavien antureiden tuottama data on osoittanut, että hienossa hietamaassa on helteistä huolimatta riittävästi vettä viljelykasvien tarpeisiin. Maan vesitalouteen vaikuttaa maalajin lisäksi muun muassa orgaanisen aineksen pitoisuus, joka on koekentällämme hieman keskimääräistä korkeampi.  Kuva 1. Koekentältä kerättyjä maa näytteitä. Näytteet on poltettu muhveliuunissa (550 ° C )  orgaanisen aineksen pitoisuuden määritystä varten (03.06.2022).   Kuva 2. Orastuminen on edennyt Hyvinkäällä tasaisesti (10.06.2022). Kuva 3. Kolme viikkoa kylvöstä (10.06.2022). Kuva 4. Orastiheyden määritystä tutkimusavustajien voimin (10.06.2022) Kuva 5. Kasvukauden toinen maaperän kaasupäästömittaus (13.06.2022). Kuva 6. Reilu kuukausi kylvöstä (21.06.2022). Kuva 7. Seos- ja puhdaskasvustojen väliset erot ovat jo silmin havaittavissa (21...

Tutkimme sekaviljelyn vaikutuksia luonnonmukaisen kasvintuotannon ilmastokestävyyteen ja viljelyvarmuuteen vastikään perustetussa kenttäkokeessamme. Sekaviljely voi parhaimmillaan tuottaa lajien välisiä hyötyjä, parantaen sadon laatua ja maaperän rakennetta. Monilajinen kasvusto kykenee hyödyntämään säteilyä yksilajisia kasvustoja tehokkaammin, edistäen myös ravinteiden kiertoa ja vedenkäytön tehokkuutta. Ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta sekaviljely voi edesauttaa maaperän kykyä sitoa hiiltä, sekä vähentää maaperän prosesseista vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää.  Helsingin yliopisto selvittää kolmilajisten viljelyseosten etuja suhteessa kaksi- ja yksilajisiin viljelmiin. Kenttäkokeemme sijaitsee hyvinkääläisen luomuviljelijän tilalla ja kokeen lajiseokset on suunniteltu yhteistyössä viljelijän kanssa.  Kolmilajiset seokset sisältävät kauran, herneen ja kitupellavan, kahdessa erilaisessa suhteessa.  Kaksi- ja yksilajiset alat koostuvat samoista viljelykasveista. ...