Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (II)

Kesäkuu on sujunut hankkeen kannalta erinomaisesti, sillä sää on suosinut viljelykasvien lisäksi myös näytteenottoa. 

Maaperän kosteutta ja lämpötilaa seuraavien antureiden tuottama data on osoittanut, että hienossa hietamaassa on helteistä huolimatta riittävästi vettä viljelykasvien tarpeisiin. Maan vesitalouteen vaikuttaa maalajin lisäksi muun muassa orgaanisen aineksen pitoisuus, joka on koekentällämme hieman keskimääräistä korkeampi. 

Kuva 1. Koekentältä kerättyjä maanäytteitä. Näytteet on poltettu muhveliuunissa (550°C) orgaanisen aineksen pitoisuuden määritystä varten (03.06.2022).
 

Kuva 2. Orastuminen on edennyt Hyvinkäällä tasaisesti (10.06.2022).


Kuva 3. Kolme viikkoa kylvöstä (10.06.2022).


Kuva 4. Orastiheyden määritystä tutkimusavustajien voimin (10.06.2022)


Kuva 5. Kasvukauden toinen maaperän kaasupäästömittaus (13.06.2022).


Kuva 6. Reilu kuukausi kylvöstä (21.06.2022).


Kuva 7. Seos- ja puhdaskasvustojen väliset erot ovat jo silmin havaittavissa (21.06.2022).


Kuva 8. Kokeessa seurataan säännöllisesti kasvien lehtivihreäpitoisuuksia eri ruuduilla, sisältäen sekä puhdaskasvustot, että seokset. Lehtivihreäpitoisuutta seuraamalla voidaan arvioida kasvuston typenottoa, sekä seoskasvustoissa esiintyvää kilpailua eri kasvilajien ja puhdaskasvustojen välillä. Kuvan SPAD - mittari on Apogee MC-100 (21.06.2022).


Kuva 9. Maaperäantureiden toiminnan seurantaa, sekä lehtialaindeksin mittausta (22.06.2022).


Kuva 10. Kauden kolmas kaasupäästömittaus. Kasvillisuuden kehityksellä ja maaperän mikrobiologisen aktiivisuuden kiihtymisellä on merkittävä vaikutus maaperän kaasujenvaihtoon, koskien sekä päästöjen määrää, että laatua (27.06.2022).


Kuva 11. Kitupellavan kukinta on käynnistynyt, kaura on lippulehtivaiheessa ja hernekin on ensimmäiset nuppunsa muodostanut (29.06.2022). 


Kuva 12. Seoskasvustoissa kitupellavan kukinta etenee hieman puhdaskasvustoja hitaammin (29.06.2022).


Kuva 12. Kesäkuun viimeinen päivä, vallitsevien sääolojen ansiosta kasvu on vauhdikasta (30.06.2022).


Kuva 13. Koekentällä seurataan kasvustoissa esiintyviä hyönteisiä heinäkuun ajan. Kuvassa kuoppapyydyksen asennukseen liittyvää valmistelua (01.07.2022).


Kuva 14. Tiheät kasvustot edesauttavat viljelykasvien kilpailukykyä rikkakasveja vastaan. Rikkakasvien esiintyvyyttä ruuduilla seurataan keräämällä säännöllisesti kasvinäytteitä, joiden kautta viljelykasvien kehityksen ja lajien välisen dynamiikan tarkempi seuranta mahdollistuu (01.07.2022). 





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun 2022

Kuva
Tutkimme sekaviljelyn vaikutuksia luonnonmukaisen kasvintuotannon ilmastokestävyyteen ja viljelyvarmuuteen vastikään perustetussa kenttäkokeessamme. Sekaviljely voi parhaimmillaan tuottaa lajien välisiä hyötyjä, parantaen sadon laatua ja maaperän rakennetta. Monilajinen kasvusto kykenee hyödyntämään säteilyä yksilajisia kasvustoja tehokkaammin, edistäen myös ravinteiden kiertoa ja vedenkäytön tehokkuutta. Ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta sekaviljely voi edesauttaa maaperän kykyä sitoa hiiltä, sekä vähentää maaperän prosesseista vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää.  Helsingin yliopisto selvittää kolmilajisten viljelyseosten etuja suhteessa kaksi- ja yksilajisiin viljelmiin. Kenttäkokeemme sijaitsee hyvinkääläisen luomuviljelijän tilalla ja kokeen lajiseokset on suunniteltu yhteistyössä viljelijän kanssa.  Kolmilajiset seokset sisältävät kauran, herneen ja kitupellavan, kahdessa erilaisessa suhteessa.  Kaksi- ja yksilajiset alat koostuvat samoista viljelykasveista.    Tutkimustyö on o
Lue lisää

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (III)

Kuva
Heinäkuussa hankkeessa seurattiin koeruuduilla esiintyviä hyönteisiä, tuodaksemme myös monimuotoisuutta käsitteleviä näkökulmia sekaviljelyyn. Hyönteisseurannan ohella hankkeessa tehtiin säännöllisesti kasvien kasvua ja maaperän tilaa havainnoillistavia mittauksia, joiden avulla sekaviljelyn vaikutuksia viljelykasvien kehityksen, sekä maaperän olosuhteiden kannalta voidaan määrittää.  Elokuussa kasvien kehityksen havainnointi oli ensisijaista, jotta koeruuduilta kerättävät kasvinäytteet kuvastaisivat viljelykasvien tärkeimpiä kehitysvaiheita. Kasvinäytteet käsiteltiin huolellisesti yliopiston tiloissa, jotta biomassan kertyminen eri kasvinosiin saatiin tarkasti määritettyä, sekä tärkeimpien kasviravinteiden pitoisuudet eri viljelykasveissa, että eri koeruuduilla mitattua.  Myös sadonkorjuu ajoittui elokuun loppuun (26.8.2022), tarkalleen 99 päivää kylvöstä.  Kuva 1. Koeruutujen väliset erot kasvustojen korkeudessa ja viljelykasvien kehityksessä olivat vielä heinäkuun alussa kohtuullise
Lue lisää

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (IV) 2023

Kuva
¨   Diversilience- ja LuoVaMix-hankkeet ovat lähteneet taas käyntiin tänä vuonna. Kylvö alkoi suotuisien sääolosuhteiden ansiosta tismalleen samana päivänä, kuin edellisenä vuona eli 19.05.2023. Tämän vuoden kasvit ovat edelleen kaura, kitupellava ja palkokasvina herne. Nähtäväksi jää, onko myös sadonkorjuun ajankohta sama, kuin edellisvuona.  Koeruutujen paikkaa täytyi tänä vuonna siirtää tulevien Hyvinkään ohikulkevien uusien junareittien tieltä. Tämän vuoksi kylvön jälkeisten mineraalityppi näytteiden lisäksi on täytynyt ottaa myös viljavuusnäyte maaperästä. Niiden tuloksista tiedetään maaperän lähtötilanne, jotta voimme tietää maaperään tulleista muutoksista kokeiden aikana. Myös tieto millaisessa maaperässä kasvit kasvavat on tärkeä tietää.  Nykyinen koeruutu mitoitettiin tarkasti kiintopisteitä hyödyntäen viereisen pellon koillispäätyyn aivan  Knehtilän luomutila kahvilan viereen, jossa vieraillessa voi mahdollisesti samalla katsella koeruuduilla tehtäviä näytteiden ottoja.  Kuva
Lue lisää