Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (V)

 Kesän alku on ollut edellisvuotta kuivempi. Myös kuuma ja pilvettömyyttä on riittänyt. Tämä on vaikuttanut kasvien kasvunopeuteen. Kitupellavan kukinto oli viimevuonna alkanut 27.06 ja seosviljelmissä 29.06, johtuen pienestä keskinäisestä kilpailusta lajien välillä. Tänä vuonna kukinto ei vielä ole edes alkanut kuivuuden takia. Seoskasvustojen keskinäinen kilpailu vedestä on selvästi hidastanut niiden kasvua puhdaskasvustoihin verrattuna. Tämä antaa valitettavasti rikkakasveille tilaa levitä, vaikka niilläkään ei kuivassa mukavaa ole. 

Aika näyttää mitä heinäkuu tuo tullessaan, sillä kesäkuun viimeisellä viikolla satoi Hyvinkäällä, niin runsaasti, että se vaikutti maanäytteiden otto päiviinkin. 


Kuva 1. Kuivuus on aiheuttanut kaikille kasveille hitaan alun verrattuna edelliseen vuoteen. Etenkin kitupellava, jonka koeruutu on kuvassa muutamaa rikkaa lukuun ottamatta vielä tyhjillään. (05.06.2023)




Kuva 2. Kitupellava kuvan oikeassa reunassa on ruvennut pienen pienesti kasvamaan. Kaura viereisellä ruudulla voi olosuhteisiin nähden kaikkein parhaiten. (12.06.2023)



Seuraavassa kahdessa kuvassa havainnollistuu miten hyvin kaura kasvaa tällaisissa olosuhteissa yksin verrattuna seokseen. Viljat pärjäävät yleisesti hyvin kuumuudessa ja kaura on sopeutunut kasvamaan kohtalaisen kuivissakin olosuhteissa. 


Kuva 3. Kaura on toipunut alun vaikeuksista, mutta on silti edelliskesään nähden kasvussaan jäljessä. (12.06.2023) 



Kuva 4. Seoskasvustoista on nähtävissä, että kaikki kolme kasvia selvisivät kesän alusta ja kasvavat hyvin. Toki kirittävää edellisvuoteen tässäkin tapauksessa kasveilla on. (12.06.2023)



Kuva 5. Hyönteisten lajikirjon tutkinta on tänä vuona taas alkanut. Hyönteiset tippuvat kävellessään purkkeihin, joissa on 50% etanolia. Tämän jälkeen ne säilötään 100% etanoliin ja lähetetään tutkittavaksi, kun kaikki kolme keruu kertaa on suoritettu. Hyönteiskannalla on merkittävä rooli seoskasvustoja tutkittaessa. (12.06.2023)


Kuva 6. Mittasimme lehtitiheyttä lehtien tuoman varjon perusteella. Toistaiseksi kasvustojen tiheys ei ole kovin suuri, mutta useamman mittauksen jälkeen siitä muodostuu selkeä kuvaaja. (21.06.2023)


Kuva 7. Kitupellava on jo hyvässä kasvussa, mutta ei aivan vielä kukinnassa kuitenkaan kesäkuun lopussa. (26.06.2023)













Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun 2022

Kuva
Tutkimme sekaviljelyn vaikutuksia luonnonmukaisen kasvintuotannon ilmastokestävyyteen ja viljelyvarmuuteen vastikään perustetussa kenttäkokeessamme. Sekaviljely voi parhaimmillaan tuottaa lajien välisiä hyötyjä, parantaen sadon laatua ja maaperän rakennetta. Monilajinen kasvusto kykenee hyödyntämään säteilyä yksilajisia kasvustoja tehokkaammin, edistäen myös ravinteiden kiertoa ja vedenkäytön tehokkuutta. Ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta sekaviljely voi edesauttaa maaperän kykyä sitoa hiiltä, sekä vähentää maaperän prosesseista vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää.  Helsingin yliopisto selvittää kolmilajisten viljelyseosten etuja suhteessa kaksi- ja yksilajisiin viljelmiin. Kenttäkokeemme sijaitsee hyvinkääläisen luomuviljelijän tilalla ja kokeen lajiseokset on suunniteltu yhteistyössä viljelijän kanssa.  Kolmilajiset seokset sisältävät kauran, herneen ja kitupellavan, kahdessa erilaisessa suhteessa.  Kaksi- ja yksilajiset alat koostuvat samoista viljelykasveista.    Tutkimustyö on o
Lue lisää

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (III)

Kuva
Heinäkuussa hankkeessa seurattiin koeruuduilla esiintyviä hyönteisiä, tuodaksemme myös monimuotoisuutta käsitteleviä näkökulmia sekaviljelyyn. Hyönteisseurannan ohella hankkeessa tehtiin säännöllisesti kasvien kasvua ja maaperän tilaa havainnoillistavia mittauksia, joiden avulla sekaviljelyn vaikutuksia viljelykasvien kehityksen, sekä maaperän olosuhteiden kannalta voidaan määrittää.  Elokuussa kasvien kehityksen havainnointi oli ensisijaista, jotta koeruuduilta kerättävät kasvinäytteet kuvastaisivat viljelykasvien tärkeimpiä kehitysvaiheita. Kasvinäytteet käsiteltiin huolellisesti yliopiston tiloissa, jotta biomassan kertyminen eri kasvinosiin saatiin tarkasti määritettyä, sekä tärkeimpien kasviravinteiden pitoisuudet eri viljelykasveissa, että eri koeruuduilla mitattua.  Myös sadonkorjuu ajoittui elokuun loppuun (26.8.2022), tarkalleen 99 päivää kylvöstä.  Kuva 1. Koeruutujen väliset erot kasvustojen korkeudessa ja viljelykasvien kehityksessä olivat vielä heinäkuun alussa kohtuullise
Lue lisää

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (IV) 2023

Kuva
¨   Diversilience- ja LuoVaMix-hankkeet ovat lähteneet taas käyntiin tänä vuonna. Kylvö alkoi suotuisien sääolosuhteiden ansiosta tismalleen samana päivänä, kuin edellisenä vuona eli 19.05.2023. Tämän vuoden kasvit ovat edelleen kaura, kitupellava ja palkokasvina herne. Nähtäväksi jää, onko myös sadonkorjuun ajankohta sama, kuin edellisvuona.  Koeruutujen paikkaa täytyi tänä vuonna siirtää tulevien Hyvinkään ohikulkevien uusien junareittien tieltä. Tämän vuoksi kylvön jälkeisten mineraalityppi näytteiden lisäksi on täytynyt ottaa myös viljavuusnäyte maaperästä. Niiden tuloksista tiedetään maaperän lähtötilanne, jotta voimme tietää maaperään tulleista muutoksista kokeiden aikana. Myös tieto millaisessa maaperässä kasvit kasvavat on tärkeä tietää.  Nykyinen koeruutu mitoitettiin tarkasti kiintopisteitä hyödyntäen viereisen pellon koillispäätyyn aivan  Knehtilän luomutila kahvilan viereen, jossa vieraillessa voi mahdollisesti samalla katsella koeruuduilla tehtäviä näytteiden ottoja.  Kuva
Lue lisää