Tekstit

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (VI)

Kuva
Tänä vuonna sadonkorjuupäiväksi osoittautui 06.09.2023. Kitupellava oli tuuleentunut, jo vajaan noin viikon aiemmin. Huolenaiheena oli poksahtaako kitupellavan siemenet ulos liduista ennen aikojaan. Tätä huolta ei vähentänyt sateet, jotka edesauttavat litujen aukeamista. Kitupellavan siemenet pysyivät kuitenkin liduissa sadonkorjuuseen asti. Itse sadonkorjuu kauran näkökulmasta olisi voinut olla vielä muutaman päivän myöhemmin, sillä muutamia vihreitä tähkiä vielä löytyi. Herneet alkoivat olla valmiina, mutta sateet altistivat myös herneiden putoamista.  Lopputulos oli kohtalaisen hyvä, sillä kitupellavan siemenet ja herneet olivat vielä liduissa ja paloissaan. Tämä osoittaa seoskasvustoiden haasteita, etenkin kitupellavan suhteen. Toisaalta myös niiden toimivuudesta sillä niin, kuin edellisvuonakin myös tänä vuonna sato saatiin korjattua onnistuneesti.   Kuva 1. Kenttäkokeisiin suunniteltua puimuria säädetään seosviljelmille sopiviin asetuksiin. (06.09.2023) Kuva 2. Seosviljelmät alko
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (V)

Kuva
 Kesän alku on ollut edellisvuotta kuivempi. Myös kuuma ja pilvettömyyttä on riittänyt. Tämä on vaikuttanut kasvien kasvunopeuteen. Kitupellavan kukinto oli viimevuonna alkanut 27.06 ja seosviljelmissä 29.06, johtuen pienestä keskinäisestä kilpailusta lajien välillä. Tänä vuonna kukinto ei vielä ole edes alkanut kuivuuden takia. Seoskasvustojen keskinäinen kilpailu vedestä on selvästi hidastanut niiden kasvua puhdaskasvustoihin verrattuna. Tämä antaa valitettavasti rikkakasveille tilaa levitä, vaikka niilläkään ei kuivassa mukavaa ole.  Aika näyttää mitä heinäkuu tuo tullessaan, sillä kesäkuun viimeisellä viikolla satoi Hyvinkäällä, niin runsaasti, että se vaikutti maanäytteiden otto päiviinkin.  Kuva 1. Kuivuus on aiheuttanut kaikille kasveille hitaan alun verrattuna edelliseen vuoteen. Etenkin kitupellava, jonka koeruutu on kuvassa muutamaa rikkaa lukuun ottamatta vielä tyhjillään. (05.06.2023) Kuva 2. Kitupellava kuvan oikeassa reunassa on ruvennut pienen pienesti kasvamaan. Kaura v
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (IV) 2023

Kuva
¨   Diversilience- ja LuoVaMix-hankkeet ovat lähteneet taas käyntiin tänä vuonna. Kylvö alkoi suotuisien sääolosuhteiden ansiosta tismalleen samana päivänä, kuin edellisenä vuona eli 19.05.2023. Tämän vuoden kasvit ovat edelleen kaura, kitupellava ja palkokasvina herne. Nähtäväksi jää, onko myös sadonkorjuun ajankohta sama, kuin edellisvuona.  Koeruutujen paikkaa täytyi tänä vuonna siirtää tulevien Hyvinkään ohikulkevien uusien junareittien tieltä. Tämän vuoksi kylvön jälkeisten mineraalityppi näytteiden lisäksi on täytynyt ottaa myös viljavuusnäyte maaperästä. Niiden tuloksista tiedetään maaperän lähtötilanne, jotta voimme tietää maaperään tulleista muutoksista kokeiden aikana. Myös tieto millaisessa maaperässä kasvit kasvavat on tärkeä tietää.  Nykyinen koeruutu mitoitettiin tarkasti kiintopisteitä hyödyntäen viereisen pellon koillispäätyyn aivan  Knehtilän luomutila kahvilan viereen, jossa vieraillessa voi mahdollisesti samalla katsella koeruuduilla tehtäviä näytteiden ottoja.  Kuva
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (III)

Kuva
Heinäkuussa hankkeessa seurattiin koeruuduilla esiintyviä hyönteisiä, tuodaksemme myös monimuotoisuutta käsitteleviä näkökulmia sekaviljelyyn. Hyönteisseurannan ohella hankkeessa tehtiin säännöllisesti kasvien kasvua ja maaperän tilaa havainnoillistavia mittauksia, joiden avulla sekaviljelyn vaikutuksia viljelykasvien kehityksen, sekä maaperän olosuhteiden kannalta voidaan määrittää.  Elokuussa kasvien kehityksen havainnointi oli ensisijaista, jotta koeruuduilta kerättävät kasvinäytteet kuvastaisivat viljelykasvien tärkeimpiä kehitysvaiheita. Kasvinäytteet käsiteltiin huolellisesti yliopiston tiloissa, jotta biomassan kertyminen eri kasvinosiin saatiin tarkasti määritettyä, sekä tärkeimpien kasviravinteiden pitoisuudet eri viljelykasveissa, että eri koeruuduilla mitattua.  Myös sadonkorjuu ajoittui elokuun loppuun (26.8.2022), tarkalleen 99 päivää kylvöstä.  Kuva 1. Koeruutujen väliset erot kasvustojen korkeudessa ja viljelykasvien kehityksessä olivat vielä heinäkuun alussa kohtuullise
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun (II)

Kuva
Kesäkuu on sujunut hankkeen kannalta erinomaisesti, sillä sää on suosinut viljelykasvien lisäksi myös näytteenottoa.  Maaperän kosteutta ja lämpötilaa seuraavien antureiden tuottama data on osoittanut, että hienossa hietamaassa on helteistä huolimatta riittävästi vettä viljelykasvien tarpeisiin. Maan vesitalouteen vaikuttaa maalajin lisäksi muun muassa orgaanisen aineksen pitoisuus, joka on koekentällämme hieman keskimääräistä korkeampi.  Kuva 1. Koekentältä kerättyjä maa näytteitä. Näytteet on poltettu muhveliuunissa (550 ° C )  orgaanisen aineksen pitoisuuden määritystä varten (03.06.2022).   Kuva 2. Orastuminen on edennyt Hyvinkäällä tasaisesti (10.06.2022). Kuva 3. Kolme viikkoa kylvöstä (10.06.2022). Kuva 4. Orastiheyden määritystä tutkimusavustajien voimin (10.06.2022) Kuva 5. Kasvukauden toinen maaperän kaasupäästömittaus (13.06.2022). Kuva 6. Reilu kuukausi kylvöstä (21.06.2022). Kuva 7. Seos- ja puhdaskasvustojen väliset erot ovat jo silmin havaittavissa (21.06.2022). Kuva 8.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sekaviljelyllä kestävyyttä luomuun 2022

Kuva
Tutkimme sekaviljelyn vaikutuksia luonnonmukaisen kasvintuotannon ilmastokestävyyteen ja viljelyvarmuuteen vastikään perustetussa kenttäkokeessamme. Sekaviljely voi parhaimmillaan tuottaa lajien välisiä hyötyjä, parantaen sadon laatua ja maaperän rakennetta. Monilajinen kasvusto kykenee hyödyntämään säteilyä yksilajisia kasvustoja tehokkaammin, edistäen myös ravinteiden kiertoa ja vedenkäytön tehokkuutta. Ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta sekaviljely voi edesauttaa maaperän kykyä sitoa hiiltä, sekä vähentää maaperän prosesseista vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää.  Helsingin yliopisto selvittää kolmilajisten viljelyseosten etuja suhteessa kaksi- ja yksilajisiin viljelmiin. Kenttäkokeemme sijaitsee hyvinkääläisen luomuviljelijän tilalla ja kokeen lajiseokset on suunniteltu yhteistyössä viljelijän kanssa.  Kolmilajiset seokset sisältävät kauran, herneen ja kitupellavan, kahdessa erilaisessa suhteessa.  Kaksi- ja yksilajiset alat koostuvat samoista viljelykasveista.    Tutkimustyö on o
Lähetä kommentti
Lue lisää